KESKI-SUOMEN ELÄMÄN VIRTAPIIRIT (ELVI) -PROJEKTI
Elvi -projekti oli Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima maakunnallinen kehittämishanke, jonka rahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys. Hanke toimi vuosina 2005 -2007 ja toteutuskuntina olivat Korpilahti, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi sekä Kyyjärvi. Elvi -projekti laajensi ja sovelsi Jyvässeudun 4H-yhdistyksen Elämän virtapiirit -pilottiprojektin (v. 2002 - 2004) toimintamallia Keski-Suomessa.
Hankkeen toteutus
Elvi -projektissa luotiin verkottunut toimintamalli, jolla edistetään kylille ja syrjäseuduille suunnatun ennaltaehkäisevän seniori- ja vanhustyön kehittämistä osana kuntien ikääntyville suunnattua palvelujärjestelmää. Lähtökohtana kehittämistyölle olivat erityisesti kohdealueiden ja kylien omat voimavarat ja verkostot. Hankkeella tuettiin maaseudun ikääntyvien kotona asumista ja tavoitteina olivat ikääntyvien osallisuusmahdollisuuksien laajentaminen, arkea tukevien verkostojen lisääminen sekä yksinäisyyden vähentäminen ja ehkäiseminen.
Hankkeessa kehitettiin vapaaehtois- ja vertaisryhmätoimintamalli maaseudun sivukylille. Kylien varttuneemmalle väelle suunnattuja virtapiirejä käynnistettiin yhteensä 10 kylälle ja niihin osallistui hankkeen aikana yli 200 henkilöä. Virtapiiritoiminta oli luonteeltaan erittäin laaja-alaista ja sitä kehitettiin yhdessä ryhmäläisten tarpeista, toiveista ja voimavaroista käsin. Ennaltaehkäisevän ja voimaannuttavan ryhmätoiminnan sisällöt ovat liittyneet niin kirjallisuuteen, musiikkiin, kädentaitoihin kuin liikunnan eri muotoihinkin. Tutuksi toiminnassa ovat tulleet myös erilaiset luennot, terveydenhoito, juhlat, retket, kisailut sekä vapaa seurustelu, jne. Hankkeessa rekrytoitiin ja koulutettiin 40 vapaaehtoista vastuuhenkilöä, jotka toimivat vertaisohjaajina omien kyliensä virtapiireissä. Vertaisohjaajille tarjottiin hankkeen aikana koulutuksen lisäksi tilaisuuksia virkistykseen ja vertaistukeen sekä tukea ja ohjausta vapaaehtoistyöhön. Vastuu virtapiirien toiminnasta siirtyi asteittain projektityöntekijöiltä vapaaehtoisille vertaisohjaajille ja ryhmätoiminnan tueksi perustettiin jokaiseen kohdekuntaan moniammatilliset tukiryhmät.
Hankkeessa pyrittiin tuomaan esille ikääntyvien paikallisia erityistarpeita ja käymään aktiivista vuoropuhelua alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Eräitä keskeisiä asioita projektin onnistumisen kannalta olivat monipuoliset tiedonkeräämisen tavat ja hyödyntäminen, uusien toimintatapojen ennakkoluuloton ja laaja-alainen kehittäminen sekä vahva tiedotustoiminta ja verkostotyö. Laaja-alaisen yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnettiin alueella toimivien oppilaitosten, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.
Elvi -toiminta hankkeen jälkeen?
Keski-Suomessa toimii edelleen 9 virtapiiriä, joiden toiminnasta vastaavat hankkeen aikana koulutetut vertaisohjaajat yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Virtapiirien kuntiin perustetut tukiryhmät kokoontuvat ja verkostoja laajennetaan sekä ylläpidetään toiminnan tukemiseksi. Hankkeen päättymisen jälkeen Elvi -toiminta on mahdollisuuksien mukaan kytkeytynyt yhteistyöhön muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa ja huomiota on kiinnitetty erityisesti mm. vertaisohjaajien tukemiseen ja ryhmätoiminnan sisältöihin.
Julkaisu
Mäntyvaara ja Suomi (toim.). 2008. Elinvoimaa ja virtaa kylien ikääntyville vapaaehtois- ja vertaisryhmätoiminnasta. Keski-Suomen Elämän virtapiirit -projektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Hyvinvoinnin tukiverkostot julkaisuja.
Lisätietoja
Lisätietoja Elvi -hankkeen toimintamallista saa Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Kimppa -hankkeen projektityöntekijöiltä: yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot
TIETOYHTEISKUNTA KANSALAISILLE (TIEKA)- PROJEKTI
Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys toteutti Tieka-projektin vuosina 2003–2006. Hankkeen päärahoitus oli RAY:n projektiavustus. Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestettiin erillisprojekteina tuki- ja neuvontahenkilökoulutuksia, joita rahoitti Länsi-Suomen lääninhallitus. Projektin tavoitteena oli parantaa tietoyhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa olevien erityisryhmien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen valmiuksia tietotekniikan käyttöön.
Tieka-projektia toteutettiin kolmella erilaisella pilottipaikkakunnalla: maakuntakeskus Jyväskylässä, moni-ilmeisessä ja laajassa Saarijärven maaseutukaupungissa ja myöhemmin Äänekosken kanssa yhdistyneessä pikkukaupunki Suolahdessa. Hankkeen edetessä toiminta laajeni myös Pylkönmäelle ja Äänekoskelle. Lisäksi tuki- ja neuvontahenkilökoulutuksia toteutettiin myös Karstulassa ja Korpilahdella. Hankkeen päättyessä vuoden 2006 lopussa oli järjestetty n.1700 koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä yli 7200 osallistujaa.
Projektin keskeinen toimintamalli oli maksuttoman, käyttäjälähtöisen tietotekniikan pienryhmäkoulutuksen vieminen paikkoihin, joiden kynnys ei olisi liian korkealla. Koulutuspalaute oli erinomaista ja erityisesti ikääntyneet tavoitettiin hyvin kaikilla paikkakunnilla. Eri pilottikunnissa toimintaa painotettiin eri tavoin: Jyväskylässä kehitettiin lyhytkurssitoimintaa, Saarijärvellä jalkauduttiin haja-asutusalueille ja Äänekoskella panostettiin järjestöjen tukemiseen.
Projektin päätyttyä toiminta on jatkunut RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitettuna Tieka-toimintana.
Julkaisu
Järvelin & Lemström (toim.). 2007. Tietoyhteiskuntaa tasapainottamassa. Tieka-projekti ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Hyvinvoinnin tukiverkostot julkaisuja 4.
