Vertaisryhmätoiminta

Vertaistoiminnalla tarkoitetaan joko vapaamuotoisesti tai organisoidusti järjestäytynyttä keskinäistä apua ja tukea, jossa samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset pyrkivät yhdessä etsimään tukea tai selvittelemään ja ratkaisemaan elämäntilannettaan.

Marianne Nylund on kuvannut vertaistukea samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kokemusten ja tiedon jakamiseksi toisia kunnioittavassa ilmapiirissä.
        
Magnus Karlssonin mukaan vertaisryhmä on pieni joukko (3-8) ihmisiä, jotka säännöllisesti kokoontuvat käsittelemään yhteistä ongelmaa keskinäisen apuun ja tukeen perustuen.

Näitä ryhmiä on kutsuttu myös oma-apu- ja tukiryhmiksi, mutta vertaisryhmä on niistä vakiintunein.

Vertaisryhmät ovat usein ongelmanratkaisuryhmiä, joissa käsitellään menetyskokemuksia tai ratkotaan yhdessä vaikeaksi ja kuormittavaksi koetun elämäntilanteen aiheuttamia kysymyksiä. Ryhmät voivat olla myös yhdessäolo- ja aktiviteettiryhmiä, joiden merkitys on uusien yhteyksien syntymisessä ja eristäytymisen vähenemisessä.

Vertaistoimintaa Jyväskylässä, vertaistoimintakartoitus 2011, selaa tästä.

Toiminnan perusajatuksia

Vertaistoiminta perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen ja sen arvoja ovat tasa-arvoisuus ja toisen ihmisen kunnioitus.

Vertaisryhmätoiminnan perusajatuksena on usko ihmisen omiin sisäisiin voimavaroihin, jotka voidaan saada käyttöön esimerkiksi ryhmätoiminnan avulla. Ryhmään lähteminen edellyttää, että ihminen ensin itse tunnistaa oman, elämää kuormittavan ongelmansa (menetys, sairaus, elämäntilanne) ja haluaa siihen muutosta. Vain omilla oivalluksilla on muutosvoimaa. Ryhmään ei mennä millään lähetteellä vaan se on aina oma, aktiivinen valinta.

Empowerment  –sana on käännetty suomeksi ”voimaantuminen”. Norjankielinen käännös on kuvaavampi; egenkraftmobilisering, omien voimien liikkeelle saaminen. Muutos- ja sopeutumisprosessit herättävät meissä monenlaisia tunteita, joiden tunnistaminen ja ilmaiseminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Vertaisryhmässä tarvitaan uskallusta näiden tunteiden käsittelyyn ja elämiseen ”tässä ja nyt”.

Yhteinen vastuu

Vertaisryhmässä ei ole erityistä johtajaa tai asiantuntijaa, joka yksin olisi vastuussa ryhmästä, vaan jokainen ryhmäläinen on omalta osaltaan vastuussa siitä, mitä siellä tapahtuu.

Jokainen ryhmän jäsen asettaa itselleen omat tavoitteensa, joiden saavuttamiseen vertaisryhmästä voi saada työkaluja, tukea ja apua.

”Kukaan ei kannattele sinua, mutta kaikki kannattelevat toisiaan!”