Esimerkkejä vertaisryhmätoiminnasta Pohjoismaissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Ruotsalaisessa vertaisryhmätalossa, Solkattenissa vertaisryhmätoiminnalle on luotu perussäännöt toiminnan pohjaksi. Samantyylisiä sääntöehdotuksia olen nähnyt myös amerikkalaisilla nettisvuilla, joten todennäköisesti mallia on haettu sieltä - kokeneemmilta. Säännöt voivat helpottaa ryhmää yhteisen ymmärryksen löytymisessä.

• Meillä on vaitiololupaus; se mitä puhutaan , jää näiden seinien sisään.
• Kaikki ryhmäläiset ovat yhtä arvokkaita.
• Kaikilla on mahdollisuus puhua yhtä kauan.
• Kunnioitamme niitä, jotka haluavat esiintyä anonyymisti. Jos haluat esiintyä anonyymisti, se kannattaa päättää jo ensimmäisellä kerralla.
• Puhumme ”minä” –muodossa  – se vaatii harjoittelua.
• Emme kommentoi puheita emmekä anna neuvoja, jos sitä ei erityisesti toivota.
• Pyrimme tulemaan jokaiseen kokoontumiseen ja ilmoitamme, jos emme ole tulossa.
• Tulemme kokoontumiseen ajoissa ja lopetamme sovitusti.
• Pysymme keskusteluteemassa, jos sellainen on sovittu.
• Olemme valmiit ratkomaan ristiriitoja, jos sellaisia syntyy.
• Tule jättämään ryhmälle jäähyväiset, jos haluat lopettaa.

Aloittaja

Pohjoismaissa on koulutettu käynnistäjiä, aloittajia (igångsättare) edistämään ryhmien syntymistä.  Aloittaja tukee  alussa uuden ryhmän toimintaa. Hän kertoo ryhmätoiminnan suuntaviivoista, esittelee perussääntöjä ja tukee alkavaa ryhmää monin tavoin, mutta ei tee ratkaisuja ryhmän puolesta.

Aloittajan tehtäviksi on mainittu:
turvallisen ilmapiirin luominen
keskusteluringin esitteleminen (”Rundan” – malli, jossa jokainen osallistuja saa yhtä paljon puheaikaa puhua itselle tärkeistä asioista kenenkään kommentoimatta ja keskeyttämättä)
käy läpi käytännön yksityiskohdat
tekee ehdotuksia ryhmän säännöiksi ja suuntalinjoiksi kertyneen kokemuksen perusteella
on tukena ja inspiroijana (ei kuitenkaan ”johtaja” tai ”moottori” ryhmässä)
jättää ryhmän, kun se alkaa toimia eli keskustelee ja ryhmä on turvallinen

Yhteyshenkilö

Lukemillani englannin- ja saksankielisillä nettisivuilla ei puhuta aloittajista, mikä näyttää olevan tyypillistä Pohjoismaissa, vaan siellä puhutaan yhteyshenkilöistä (contact person). Suomessa on puhuttu vertaisryhmän ohjaajista; ryhmänohjaaminen vaatii paljon enemmän kykyjä ja taitoja, mitä vapaaehtoisilta voi edellyttää. Todennäköisesti vertaisohjaajia tai yhteyshenkilöitä olisi helpompi saada mukaan toimintaan.

Vertaisryhmätalot

Tyypillinen vertaisryhmätoimintojen organisointitapa on vertaisryhmätalojen perustaminen. Näiden infopisteiden tehtävänä on palvella vertaisohjaajia ja ryhmiä tarjoamalla tiloja, edistää ryhmien käynnistymistä tiedottamalla ja ohjaamalla ihmisiä sopiviin ryhmiin sekä uusia ryhmiä käynnistämällä. Lisäksi näissä keskuksissa koulutetaan ja ohjataan yhteyshenkilöitä, tehdään tutkimustyötä ja tuotetaan uutta tietoa.