Vertaisryhmällä on vaikutusta

Samanlainen elämäntilanne takaa sen, että osanottajat tietävät omasta kokemuksestaan toisten tunteista ja  usein osanottajat kokevat tulevansa ymmärretyiksi jo puolesta sanasta. Ryhmäläisiltä saatu empatia on myös eri luokkaa kuin useilta ammattilaisilta saatu. Joskus vertaisryhmä on ensimmäinen ja ainut paikka, jossa osanottaja tulee kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen ja ajatuksineen.

Avautuminen puhumaan henkilökohtaisista ja usein arkaluontoisista asioista edellyttää turvallista ja luotettavaa paikkaa, jota vastavuoroinen jakaminen edistää.

Keskinäinen ja vastavuoroinen apu lisää itsetuntoa ja tunnetta omasta pätevyydestä. Sanotaan, että ihminen, joka auttaa, tulee itsekin autetuksi.

Vertaisryhmässä osanottaja ei ole ”potilas”, ”asiakas” tai ”sosiaaliavun vastaanottaja”,  vaan keskinäinen ja vastavuoroinen auttaminen luo tasa-arvoisuutta jäsenten kesken.
Osanottajat ovat toinen toisilleen esimerkkejä selviytymisestä ja muutoksen mahdollisuudesta (samaistuminen).  Vertaisryhmässä on mahdollisuus muutokseen - passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi osallistujaksi.

Toisten samaa kokeneiden tapaaminen auttaa näkemään ja ymmärtämään omia oloja ja tuntemuksia prosessiin kuuluvina ja normaaleina (normalisointi). ”En olekaan tulossa hulluksi”- tai ”en olekaan ainut” –kommentit ovat tavanomaisia oivalluksia vertaisryhmissä. Häpeämerkki, stigma, on yhä olemassa monissa asioissa; leimatuksi tuleminen tuntuu joskus jopa pahemmalta kuin itse sairaus tai elämäntilanne.

Vertaisryhmissä saa ajantasaista (usein tuoreinta) ja kokemukseen perustuvaa tietoa.
Solkatten –kirjassa oli tästä hyvä esimerkki; äiti oli saanut lääkäriltä monenlaista tietoa tyttärensä allergioihin liittyen, mutta vertaisryhmästä hän sai reseptin kuinka tehdään pannukakkua ilman kananmunia!

Vertaisryhmään pääseminen on helppoa ja se on ilmaista – tai ainakin halpaa. Yleensä vertaisryhmään osallistuminen ei maksa mitään, mutta joskus ryhmä kerää vapaaehtoista kahvirahaa tai ryhmän jäsenet tuovat kokoontumiseen vuorollaan jotakin tarjottavaa. Vertaisryhmään ei tarvitse jonottaa eikä sinne tarvita mitään lähetteitä.

Osallistujien kommentteja

”Ryhmä on osoittanut kuinka helppoa ja erilaista on jakaa kokemuksensa toisen likipitäen saman kokeneiden ihmisten kanssa. Yllätyin kuinka helpottavaa ja ’hoitavaa’ on tuntea olevansa yksi monien kohtalotovereiden joukossa ilman eriarvoisuutta tai leimautumisen pelkoa.”

lue lisää vertaisryhmistä: linkki ja sieltä sitten avautuu ao. teksti
Samankaltaisuus, vastavuoroisuus, vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus - vertaistuen kulmakivet

Voimaantumisen edellytykset

Juha Siitosen väitöskirjan, Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua, teoria on   tutkimusintegraatioon perustuva näkemys tekijöistä, joista voimaantuminen syntyy.  Siitosen voimaantumisteoria koostuu neljästä osatekijästä (päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot), jotka yhdessä muodostavat teorian ihmisen voimaantumisesta.  Luin tuota väitöskirjaa samalla pohtien vertaisryhmän roolia ihmisen voimaantumisprosessin edistäjänä.

”Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi ja se on yhteydessä ihmisen omaan haluun, omien päämäärien asettamiseen, samoin luottamuksen omiin mahdollisuuksiinsa sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan.” Siitonen 1999.  

Se on sosiaalinen prosessi, jossa toisten ihmisten osuus voi olla merkittävä, vaikka ihminen voimaantuukin itse, eikä toiselle voi antaa voimaa, vaikka kuinka haluaisi.

Voimaantumnen lähtee ihmisestä itsestään, mutta toimintaympäristön olosuhteet esimerkiksi valinnanvapaus, ilmapiiri, arvostus, turvallisuus voivat olla merkityksellisiä, ja tämän vuoksi voimaantuminen voi olla jossain tietyssä ympäristössä todennäköisempää kuin toisessa. Kukaan ei voi voimaannuttaa toista, voidaan vain yrittää luoda mahdollisuudet ja järjestää asianmukaiset edellytykset, joiden pohjalta ihmiset voisivat valita oman voimaantumisensa kannalta sopivia suhteita ja yhteyksiä.


Miten voimaantumisteoria  peilaa vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuuteen?  Voiko  vertaisryhmä tukea ihmistä voimaantumisprosessissa? Miten ja millä keinoin? Vertaisryhmässä korostetaan ihmisen omaa valintaa ja tahtoa. Toiminta on usein puhumista ja kuuntelemista sekä tunteiden käsittelyä. Ryhmän jäsen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi arvostavassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Voimaantumisteorian ajatuksena on, että se prosessi on sisäinen, jota ei voi tehdä toisen puolesta. Vaikuttamismahdollisuudet ovat ainoastaan edellytysten luomisessa ja suhteiden ja yhteyksien mahdollistamisessa.